Mielipidemittausuutisointi ja tilastotieteen perusteet

Tänään Helsingin Sanomissa hehkuteltiin uusilla puolueiden kannatusluvuilla.

Uutisen otsikon mukaan voidaan todeta, mikä on suurin puolue Suomessa. Näin ei ole.

Uutisessa sanotaan, että tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että eri puolueiden kannatus on muuttunut. Ei voida.

Onko tilastoista uutisoiminen ihan mahdotonta? Kerta kerran jälkeen uutisoidaan prosentin kymmenysten muutoksia puolueiden kannatuksessa, vaikka tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä.

Kahden tutkimuksessa suurimman puolueen ero on 0,2 prosenttiyksikköä, eli noin kymmenys virhemarginaalista. Jopa kolmanneksi päätynyt puolue mahtuu virhemarginaalin sisään.

Eli: tässä uutinen siten, kuin se voitaisiin tilastoja tuntevan olettaa kirjoittavan:

”Tutkimus ei onnistunut löytämään muutoksia puolueiden kannatuksessa. Joku kolmesta suurimmasta puolueesta on isoin, mutta kahden tutkimuksessa suurimman puolueen ero on niin pieni, että se on tilastollisesti täysin mitätön. Ei ollut mielekästä teettää niin järjettömän isoa otosta, että olisi voitu sanoa mitään puolueiden kannatuksen todellisesta muutoksesta.”

Ei kovin vetävää uutisointia, mutta olisipa sentään totuudenmukaista.

2 vastausta artikkeliin “Mielipidemittausuutisointi ja tilastotieteen perusteet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s