Doxie One on loistava – eroon paperista!

Doxie

Minua harmittaa paperi, sen arkistointi ja se, kuinka paperiarkistoista on aina hankala hakea jotain etsimäänsä. Siitä syystä ostin Doxie One -skannerin.

Skannasin kaiken, mitä paperiarkistoissani oli. Heitin pois kaikki paperit, joista ei tarvitse säästää originaaleja. Nyt on kilo vähemmän paperia.

Workflow meni näin: Paperi skannerin huulille, skanneri imaisee ja panee skannin talteen SD-kortille. Toistetaan riittävän kauan. Kun kaikki on skannattu, tökätään SD-kortti tietokoneeseen, jonka Doxie-softalla sanotaan preview’n jälkeen, että viepä nämä Evernoteen. Nimetään nuo kuvat joko Doxie-softassa tai Evernotessa.

Evernote tekee tekstintunnistuksen, minkä jälkeen kuvissa näkyvät tekstit ovat haettavissa. Jos vaikkapa rupeaa mietityttämään, että missähän se Transcendin muistikortin kuitti takuuta varten oli, niin ”Transcend” vain hakukenttään, ja tekstintunnistus hoitaa loput. 20 vuotta sitten tuota olisi pidetty noituutena.

Kuitti Doxiella skannattuna Evernoteen

Nyt kaikki paperi on tallessa. Kaikkein parasta on, että kun se on Evernotessa, pääsen kaikilla koneillani (töistä, kotoa läppäriltä sekä pöytäkoneelta ja kännykällä) käsiksi noihin. Jos haluan tietää, kuinka monta tuntia olen ollut ala-asteen päästötodistuksen mukaan poissa kuudennella luokalla, niin saan tietää sen tien päällä. (22 tuntia, näemmä.) Toki voi jotain hyödyllistäkin hakea, kuin vaikkapa verottajan pyytämää kodinhoitoavustusta varten vanhat kuitit vuodelta 2011, mutta ei se ole yhtä hauskaa.

Toisin kuin isot möhköskannerit, Doxie ei kovin monta senttiä vie pöydältä tilaa. Se on vähän A4-arkkia leveämpi ja muutaman hassun sentin pitkä – 26.7 cm x 4.3 cm x 5.6 cm.

Doxie Onen saa reilulla sadalla punnalla kotiinkuljetettuna brittien Amazonilta. Suosittelen.

Suomalaisia kirjoja Kindlelle

Aiemmassa Kindle-postauksessani valittelin, että suomenkielistä kirjallisuutta ei oikein Kindlelle ole tarjolla. Koska en ihan hirveästi lue suomalaista kirjallisuutta, ei tuo minua suuremmin rassannut.

Nyt kuitenkin minulle suositeltiin Miika Nousiaisen kirjaa Metsäjätti saatesanoilla ”Jos olet 1980-luvulla teollisuuskylässä kasvanut poikalapsi, tämä on huikeasti mieltä kirkastava ja koskettava kertomus – eikä edes juurikaan liioittelua, hyvä kun fiktion tunnusmerkit täyttää…”. (Suosittelija kasvoi samassa paperiteollisuuskylässä 1980-luvulla kuin minä.) En pystynyt enää vastustamaan.

Suoraan nuo eivät Kindlelle taivu, mutta jos ostaa (laillisesti!) nuo ensin Elisa Kirjasta ja sitten rikkoo niiden kopiosuojauksen Antin neuvomalla tavalla, homma toimii.

(Editointi jälkeenpäin: Tajusin jälkeenpäin, että yllä oleva kappale olisi Lex Karpelan mukaan laiton, jos en korostaisi, että tuo on omaan käyttöön omaan lukemiseen omasta laillisesti ostetusta kappaleesta tarkoitettu temppu. Tällaisenaan tuon mainitseminen on laillista, koska lain mukaan ”Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos tekninen toimenpide kierretään salaustekniikoita koskevan tutkimuksen tai opetuksen yhteydessä taikka jos teoksen kappaleen laillisesti hankkinut tai haltuunsa saanut kiertää teknisen toimenpiteen teoksen saamiseksi kuultavilleen tai nähtävilleen.”)

Oikein kiva olisi, jos suomalaiset kustantajat myisivät noita myös jenkki-Amazonin kautta, ja voisin ostaa suomenkielistä kirjallisuutta ilman kikkailua. Tällöin ne voisivat jättää veloittamatta 23 prosentin arvonlisäveronkin. Sikäli, kun tiedän, Phil Schwarzmannin How to Marry a Finnish Girl on ainoa suomalaisten isojen kustantajien kirja, joka on Amazonin Kindle-kaupassa. (Korjatkaa, jos olen väärässä.) Panee miettimään, ovatko Amazonin ehdot niin kohtuuttomat, ettei sinne kannata mitään laittaa, vai onko tässä jonkinlainen poliittinen este, ettei sinne laiteta mitään.

Joten Kindle kouraan ja suomalaista kirjallisuutta lukemaan.

Tuntemattomat ihmiset tekevät syöpäpotilaan viimeisestä vuodesta loistavan

Syöpäpotilas, jonka syöpä on edennyt niin pitkälle, että hän tuskin elää enää vuottakaan, postasi Redditiin ”kysy mitä vain” –keskustelunavauksen.

I’m 23 years old and on Fathers Day 2011 I was diagnosed with Stage IV Renal Cell Carcinoma and promptly had my left kidney removed. Since then, I have been on chemo, which is no longer working and the cancer continues to spread. Unlike so many other cancers, this one doesn’t have a survival rate. The chemo I am on is simply a means of ”Progression-Free Survival” & it is extremly likely that I will not see my 24th birthday, in April.

Muutama tunti myöhemmin yhteisö oli päättänyt, että tyyppi lähetetään lomalle ja varainkeruun saldo oli tuhansia dollareita. Parissa päivässä lopulliseksi saldoksi tuli 30 000 dollaria. Rahan lisäksi ihan kaikkea muutakin tarjottiin.

Alkuperäinen postaaja lähtee matkalle ja pitää videopäiväkirjaa matkoistaan. Redditiin perustettiin oma osastonsa tälle tapaukselle. Tästä tulee kiinnostavaa.

Lehdistökin on tarttumassa aiheeseen hiljalleen.

Dealextreme.comista löytynyttä krääsää

Dealextreme.com on mainio hongkongilainen krääsäpaikka. Siellä on kaikkea, mitä jossain kaukana halpatuotantomaassa tuotetaan halvalla.

Niillä on joku kummallinen diili Hong Kongin postin kanssa, joka mahdollistaa sen, että postikulut sisältyvät häkellyttävän pieneen hintaan. Esimerkiksi US/EU-töpseliadapterin saa 63 eurosentillä omaan postilaatikkoonsa. Kama tulee 2-3 viikossa, eli halpa hinta tarkoittaa myös hidasta kuljetusta.

Olen kaikennäköistä hassua krääsää tilannut tuolta puoli-ilmaiseksi. Tässä parhaita paloja:

Kaikki tuo on ollut murto-osa vastaavan kaman hinnasta verrattuna minkä tahansa muun kaupan hintoihin. Kaikki on ollut sitä mitä on pitänyt. Käsittämätön putiikki.

En lähtisi tuolta ostamaan mitään, minkä oikeasti tarvitsisi olla hyvä, mutta halpaan krääsään tuo on maailman paras paikka.

Fatman iTube

Fatman tekee kummallisia vimpaimia: Putkivahvistin-/iPod-telakkayhdistelmiä. Tarvitseeko kukaan tuollaista? Ei. Onko tuollainen loistava? Ilman muuta.

Fatman iTube Red-i

Yksityiskohta

Putkietuaste iPod-telakassa on aika hassu ajatus. Putket toki tuovat lämpöä soundiin, mutta oikeasti, loppupeleissä kysymys on vain fiiliksestä. Kun vahvistimen päällä hehkuvat putket, onhan siinä oma vetovoimansa. Vahvistin kuulostaa toki hyvältä, siitä ei tämä jää ainakaan kiinni. Viimeistely laitteessa on ihan viimeisen päälle. Materiaalit tuntuvat hyviltä, vahvistin painaa kokoisekseen todella reippaasti ja se on tyylikkään pienieleinen.

iTube-mallistoa on tarjolla laajasti. Tässä tapauksessa koeajossa on kaiuttimien ja vahvistimen paketti nimeltä iTube Red-i. iTube Red-i:ssä mukana tulleet näyttävät pienet kaiuttimet ovat ihan kohtuulliset, paitsi bassopuolella. Jos tosissaan olisi, tuohon kannattaisi lyödä jotkut pienet hifimmät kaiuttimet mukaan.

En näillä lähtisi isoja stereoita korvaamaan, mutta keittiöstereoina nuo ovat jokseenkin niin loistavat kuin vain suinkin voivat olla. Se on aika lailla fiiliksestä ja ulkonäöstä kiinni, ja niissä tämä pieksee melkein mitkä vaan olohuonesterkat.

Näitä myydään ympäri nettiä aika kovaan hintaan, mutta kun shoppailee ympäriinsä, löytää aika halpoja diilejä. Ostin omani Planet Gizmosta.

Crosspostattu myös Roklintuun.