Gmail ja IMAP

Ei luulisi, että joku pieni tekninen muutos Gmailissa muuttaisi meikäläisen arkipäivää. Gmailiin tuli hiljattain mahdollisuus käyttää IMAP-laatikkoa POP-laatikon sijaan. POP ei oikein palvellut niitä, jotka lukevat monelta koneelta meilit – kuten minä ja lähes jokainen, joka käy joko toimistotöissä tai koulussa.

Tarkoittaako tämä IMAP sitä, että voin käyttää Gmailin aivan yltiöloistavaa spämmifiltteriä, saan normaaliin ikiosoitteeseeni parhaan mahdollisen webbimailin ja voin säilöä myös kaikki vanhat viestini näppärästi Gmailiin ja maksullinen gigan tila sähköpostilaatikossa vaihtuu maksuttomaan neljän gigan tilaan?

Kyllä.

Aiemmasta osoitteesta tuli jonkin verran spämmiä sekä Thunderbirdin filtterin että Apple Mailin filtterin läpi. Nyt ei tule enää kuin hyvin harvakseltaan.

Tämä on yksi niitä pieniä asioita, jotka tekevät jokaisen päivän jälleen aavistuksen miellyttävämmäksi.

Tietokonepelit ja massamurhat

Kun tänään alkoi tulvia uutisia Jokelan koulun verilöylystä, ensimmäiset kommentit vähän joka mediassa keskittyivät sen taivastelemiseen, että verilöyly on väkivaltapelien syytä, ja täten väkivaltapelien saatavuutta tulisi rajoittaa.

Muistetaan kuitenkin tämä: se, mitä tänään tapahtui, oli kopiota uutisista, ei väkivaltapeleistä. Ampuja jäljitteli Virginia Techissä tapahtuneen verilöylyn tekotapaa ja ennakkovalmisteluita jopa Seung-Hui Chon ennakkovalokuvien kuvakulmia myöten.

En oleta, että tiedotusvälineet hirveämmin hehkuttavat sitä, että tappaja olisi napannut mallinsa tiedotusvälineiltä.

Ei, en silti kannata uutisten sensuroimista. Häiriintyneet tappavat vastakin ja informaatiota rajoittamalla homma ei muutu miksikään, vaan kasvattamalla vähemmän häiriintyneitä. Siihen ei ole sensuurin kaltaista helppoa lääkettä.

Arkaaista jakelua

Kiikkustuolissa kerron 2050-luvun lapsille, että silloin kun minä olin kolmekymppinen, leffat jaeltiin sillä tavalla, että painettiin jossain kaukana poissa muovisia levyjä ja niitä läheteltiin ympäriinsä, ja haluamansa leffan näki vasta monta päivää sen jälkeen, kun sen oli tilannut.

Luultavasti lapset nauravat minulle ja ihmettelevät, miksi ihmeessä niin tehdään, olihan kaikki tarvittava teknologia jo olemassa, Internetit about joka kodissa ja niin edelleen. Luulisi, että olisi kallista lähetellä muovinpaloja ympäriinsä ja makuuttaa niitä varastoissa.

Miksei elokuvia myydä siinä samassa muodossa kuin niitä piratisoidaankin? Kysyntää ainakin näyttäisi olevan. Musiikin puolella siirtyminen kopiosuojaamattomaan kauppaan on jo tapahtunut, kun huomattiin, että kopiosuojaukset vain vähentävät asiakkaiden maksuhalukkuutta, eivätkä ne vaikuta mitenkään laittomaan verkkolevitykseen. Sinänsä hassua olikin myydä kivijalkakaupassa suojaamatonta kamaa ja samaan aikaan todeta, ettei verkossa mitenkään missään tapauksessa voisi myydä suojaamatonta musiikkia.

Kun musiikkijakelussa pitkään taisteltiin tuulimyllyjä vastaan, opetettiin samalla asiakkaille, että laiton vaihtoehto on toimivampi ja helpompi kuin laillinen vaihtoehto. Nyt kun lopulta on alettu myydä musiikkia siinä muodossa kuin käyttäjät haluavat, on ehditty jo paljon porukkaa opettaa laittomaan vaihtoehtoon.

Miksi ihmeessä elokuvajakelijat nyt ampuvat omaan jalkaansa ja eivät halua myydä elokuvia esim. DivX- tai H.264-muodoissa? Rapakon tuolla puolen sentään iTunesista saa muutamien studioiden elokuvia iTunes- ja iPod-yhteensopivana ja Amazonista jossain muodossa, jota ei saa vahingossakaan poltettua DVD:lle ja joka tarvitsee jonkun spesiaalisoftan.

Antakaa tarjolle pinkka leffoja kympin per laaki jossain korkealaatuisessa muodossa, jonka voi polttaa myös DVD:lle halutessaan, niin alan ostaa. Olen jo kyllästynyt juoksemaan videovuokraamoon ja takaisin.

Teknologia on valmiina. Kysyntä on valmiina. Missä ovat leffat?

Artikkeli postattu myös Roklintuun.

McGyver ratkaisee: Kännykkälaturi + langaton hiiri

Tilanne on tämä: On sunnuntai. Logitechin langaton MX1000-hiiri ei lataa. Mitä tehdä? Kutsutaan McGyver apuun!

McGyver paikallistaa vian lainaamalla toisen samanlaisen hiiren, tukiaseman ja muuntajan. Muuntaja osoittautuu syylliseksi. Erehdyttävästi Richard Dean Andersonia muistuttava päähenkilömme purkaa muuntajan osiin. Muuntajan sisällä ei näy mitään rikkinäistä ja päähenkilö ymmärtää, että sveitsiläisellä linkkarilla ja roudariteipillä tämä muuntaja ei muutu toimivaksi.

McGyver alkaa selata Clas Ohlssonin katalogia ja löytää korvaavan muuntajan 12 eurolla.

Clas Ohlssoniin juokseminen ei lämmitä, joten Agnus McGyver miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Teippi-kolvi-tina-viritys jostain muusta sopivasti sähköä pihalle puskevasta muuntajasta alkaa houkuttaa. 80-luvun takatukalla aseistautunut sankarimme huhuilee kavereiltaan, ettei sattuisi nurkissa pyörimään ylimääräisiä muuntajia, jotka antavat 500 mA 5-13 voltin välimaastossa.

Yksi ylimääräinen Nokian kännykkälaturi löytyy toiselta puolelta maata. Tässä vaiheessa 80-luvun sankarimme muistaa, että pari nokialaista laturia edellisistä puhelimista pyörii puolen metrin päässä laatikossa.

McGyver ratkaisee, ottaa kännykkälaturin … ja huomaa, että liitin sopii ilman leikkaa-liimaa-leikkejä Logitechin laturiin ja napaisuuskin on oikein päin.

McGyver taputtaa itseään selkään, mutta samalla kuitenkin harmittelee, että ei ole tajunnut hommata niin makeaa autoa kuin Ritari Ässällä.

Lakijuttu on ratkaisematon, joten viemme teidän asiakkaanne

Vedonlyönti- ja pokerisaitti Bodog katosi eilen verkosta kokonaan ilman sen kummempaa selitystä.

Shoemoney.comin hieman epäilyttävän lähteen mukaan kyse on siitä, että jokin keskeneräinen patenttilakijuttu on ratkomatta. Joku haastoi Bodogin Yhdysvalloissa oikeuteen, Bodog totesi, ettei ole yhdysvaltalainen yritys ja tuomari päätti jollain kummallisella kommervenkillä, että koska juttu on ratkaisematta, voidaan yhdysvaltalaisella domainhallinnointilafkalla oleva Bodogin bodog.com-domaini tuosta vain yllättäen kadottaa maailmankartalta. Tuossa on joku sellainen käänne, joka ei mene ihan meikäläisen oikeustajuun.

Tämä tarkoittaa sitä, että esim. Bodogin pokeriklientin ladanneet saavat ilmoituksen siitä, että ei nyt vain saa yhteyttä. Bodogille vetoa lyöneet saavat ilmoituksen siitä, että tällaista domainia ei ole olemassakaan.

Jos ei tietäisi uutta osoitetta ja olisi ko. lafkan asiakas, varmaankin saattaisi harmittaa, ettei pääse käsiksi vedonlyönti- tai pokeritilillään oleviin rahoihin.

Bodog vaihtoi domaininsa newbodog.comiksi ja jatkaa toimintaansa entisellään. Saitilla on selitys, jossa kerrotaan, miksi tällainen temppu tehtiin.

Ei kai tuo nyt voi noin mennä? Jos juttu on ratkaisematon toistaiseksi, ei kai firmaa voida ruveta moukaroimaan vyön alle?

Uusinta uutta tuningissa

Olen ehtinyt jo hieman toipua joidenkin ihmisten kummasta vimmasta asentaa perheautoihin rumia alumiinisia formulasiipiä (oikeasti, vm -92 Camrysta ei tule formulaa, vaikka sen peräluukun rei’ittäisi formulasiivellä). Nyt tulee kuitenkin uutta tuningia joka jampalle.

Kattoluukkutarra! Se näyttää kattoluukulta, mutta on käyttökelvoton.

Kunpa voisin sanoa, että eihän tuollaista kukaan osta. Toisaalta olen nähnyt, mitä kummallista pahaa ihmiset tekevät omille autoilleen, joten kyllä jotkut sankarit tuollaisiakin ostavat.

3,5%

Tiesin kyllä etukäteen, mutta silti olin hämmentynyt ja voimaton, kun ensimmäistä kertaa se osui omalle kohdalle. Tänään Skellefteån Coopissa se osui kohdalle: Ruotsalaisessa supermarketissa ei myydä kuin 3,5-volttista olutta.

Olen järkyttynyt.

Mielipidemittausuutisointi ja tilastotieteen perusteet

Tänään Helsingin Sanomissa hehkuteltiin uusilla puolueiden kannatusluvuilla.

Uutisen otsikon mukaan voidaan todeta, mikä on suurin puolue Suomessa. Näin ei ole.

Uutisessa sanotaan, että tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että eri puolueiden kannatus on muuttunut. Ei voida.

Onko tilastoista uutisoiminen ihan mahdotonta? Kerta kerran jälkeen uutisoidaan prosentin kymmenysten muutoksia puolueiden kannatuksessa, vaikka tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä.

Kahden tutkimuksessa suurimman puolueen ero on 0,2 prosenttiyksikköä, eli noin kymmenys virhemarginaalista. Jopa kolmanneksi päätynyt puolue mahtuu virhemarginaalin sisään.

Eli: tässä uutinen siten, kuin se voitaisiin tilastoja tuntevan olettaa kirjoittavan:

”Tutkimus ei onnistunut löytämään muutoksia puolueiden kannatuksessa. Joku kolmesta suurimmasta puolueesta on isoin, mutta kahden tutkimuksessa suurimman puolueen ero on niin pieni, että se on tilastollisesti täysin mitätön. Ei ollut mielekästä teettää niin järjettömän isoa otosta, että olisi voitu sanoa mitään puolueiden kannatuksen todellisesta muutoksesta.”

Ei kovin vetävää uutisointia, mutta olisipa sentään totuudenmukaista.